Opiskelija ja opintolaina

Opintolainan hakeminen

Opintolainan hakeminen on tosiaan nykyään helppoa. Jos ennen Kelan opintotukilautakunnalta täytyi hakea päätöstä valtiontakauksesta ennen kuin saattoi mennä pankkiin lainaa kyselemään, on se kaikki nyt taakse jäänyttä elämää. Nyt nimittäin jokainen sellainen opiskelija, joka saa päätöksen opintorahasta, saa samalla päätöksen myös opintolainan valtiontakauksesta. Sitä ei siis enää haeta erikseen, vaan se on automaattinen osa opintorahaa, johon kuuluvat myös opintotuki ja asumislisä. Luonnollisestikin opiskelija sitten päättää lainan hakemisesta ja nostamisesta, eli saatu valtiontakaus ei kuitenkaan velvoita opiskelijaa lainaa ottamaan.

Jos lainanottoon kuitenkin päätyy, jatkuu lainaprosessi Kelan papereiden tulemisen jälkeen pankkiin menemisellä. Tai nykyäänhän opintolainan hakemisenkin voi hoitaa kokonaan Internetin kautta, eli täyttämällä verkkohakemuksen opintolainasta. Pankki saa valtiontakaustiedot suoraan Kelalta ja toimii lainaa myöntäessään tuon tiedon mukaan. Lainaa ei siis pysty esimerkiksi nostamaan suurempia määriä kuin mitä Kela on valtiontakausta myöntänyt. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, että opintolainaa voi nostaa vain niiltä kuukausilta, joilta saa myös opintorahaa.

Pankin kanssa kirjoitetaan lainapaperit joko paikan päällä tai sitten verkkohakemuksissa omilla verkkopankkitunnuksilla. Tässä yhteydessä on pakollista huomioida, että opintolainan nostaminen edellyttää pankin verkkotunnuksia, sillä ilman niitä asiakasta ei voida tunnistaa eikä hänelle niin ollen voida myöntää lainaakaan.

Erityisesti huomioitavaa opintolainan yhteydessä

Opiskelija saa siis itse valita, mistä pankista hän haluaa lainansa nostaa. Sitä ei määritellä missään ehdoissa. Sen sijaan opiskelijan täytyy olla kyllä muuten kelpoinen lainan nostajaksi. Hänellä ei saisi valtiontakauksesta huolimatta olla liian huono maksuhistoria, eli esimerkiksi aikaisemmat maksamatta jääneet opintolainat, saattavat estää uuden opintolainan nostamisen kokonaan. Tällaisissa tilanteissa kannattaa luonnollisestikin olla yhteydessä pankkiin ja tiedustella, miten asiassa voitaisiin toimia. Itse asiassa voi helpommin käydäkin niin, että maksuhäiriötapauksissa jää koko valtiontakaus saamatta ja prosessi loppuu jo ennen kuin se on alkanutkaan.

Opintolaina on siis aivan tavallinen pankkilaina, joka on maksettava takaisin. Valtiontakaus ei sitä muuta, vaan vaikuttaa ainoastaan siihen, ettei opiskelijan tarvitse etsiä lainalleen muita takaajia. Opintolaina on sikälikin aivan tavallinen pankkilaina, että se kasvaa korkoa. Ei siis missään vaiheessa ole hyvä tuudittautua siihen uskoon, että ammattiin valmistuttuaan tarvitsisi maksaa takaisin vain sen summan, jonka alun perin lainasikin. Laina siis kasvaa korkoa, joskin korko on opiskeluaikana pieni, vain yhden prosentin suuruinen. Tuo summa lisätään lainan pääomaan kaksi kertaa vuodessa, mutta myöhemmin ammattiin valmistumisen jälkeen lainaan alkaa vaikuttaa normaali sillä hetkellä vallitseva korkotaso. Hyvällä syyllä voidaan siis olettaa koron nousevan valmistumisen jälkeen. Myös lainan takaisinmaksu alkaa valmistumisen jälkeen.

Mutta itse opiskelun aikana vielä opiskelija pystyy päättämään, miten lainaansa nostaa tai nostaako sitä ollenkaan. Lainaeriä voi nostaa joko suuremmissa erissä, eli esimerkiksi kerralla koko myönnetty lainasumma tai sitten kuukausittain pienemmissä erissä. Jokaisella on yksilöllinen tarve rahalle ja se säätelee paljon sitä, miten lainaansa nostaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos jostain syystä peruttaa ennakolta opintorahaa joiltakin kuukausilta, ei näiltä kuukausilta voi myöskään nostaa opintolainaa. Myös jotkut muutkin tekijät rajaavat oikeutta nostaa opintolainaa ja näihin pääseekin tutustumaan parhaiten klikkaamalla itsensä Kelan Internet-sivuille osoitteeseen: www.kela.fi.